Siirry pääsisältöön

valo kasvaa, kohta se räjäyttää meidät auki..




Yksi luonnon kauniista muutostapahtumista on siirtyminen talvesta kevääseen.
Illalla ja aamulla talvi yrittää viipyä vielä mutta päivisin kevät ryöpsähtää täynnä lupauksia. Värisevä elämä työntyy esiin.
Kevään sydämessä ihmisen valtaa voimakas sisäinen kaipuu.

Tuo uskomaton valo täyttää ja paljastaa kaiken.
Hengitys laajenee, sielu avautuu.

Sain juuri luettua Elif Shafakin kirjan "Rakkauden aikakirja".
Minusta tuntuu, että se on minulle vaikuttavin kirja koskaan.
Sain juuri ne vastaukset itselleni kysymyksiin, joita olen pitkän aikaa pyöritellyt mielessäni.
Tuo kirja on rakkauden kirja, täynnä valoa, johdatusta, nöyryyttä...

Tuntuu, etten voi vähään aikaan tarttua mihinkään muuhun kirjaan.
Olen niin kiinni tuossa "Rakkauden aikakirjassa", enkä halua edes irrottautua siitä.

Tuntuu, että tuon kirjan lukemisen jälkeen olen lähempänä Jumalaa.
Hänhän on aina ihan lähellä minua.
Kokemukseni Hänestä minussa on voimistunut.


"Millaisena näemme Jumalan, heijastuu suoraan siitä, millaisena näemme itsemme.
Jos Jumala tuo mieleen enimmäkseen pelkoa ja syytöksiä, se tarkoittaa, että sisällemme on kasautunut liian paljon pelkoa ja syyllisyyttä.
Jos näemme Jumalan olevan täynnä rakkautta ja myötätuntoa, niin olemme mekin."




Kommentit

Yksinäinen susi sanoi…
Ihanaa Hanne, sinulla on samanlaisia ajatuksia kuin minulla.

Tuo kevään kukoistava valo on niin kirkas että on suorastaan pakko käyttää aurinkolaseja. =)
Jael sanoi…
Kevättä näkyy jo maalauksessasi,auringonkukka...
Kevään tulo on aina ihanaa,kun valon määrä lisääntyy ja luonto herää.Täällä kun luonto on aina aktiivinen niin sen unohtaa miten paljon vaikutusta tuolla kevään tulossa onkaan.
Shafakin kirja meni listalle heti,kun luin siitä Leena Lumen blogissa.Ehdottomasti aion sen lukea..
Jael sanoi…
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jael sanoi…
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jael sanoi…
Hups,tuli vahintossa sama kommentti kolmeen kertaan...
sylvi sanoi…
Kauniit värikkäät maalaukset.
Mieli kirkastuu auringon myötä.
Ihanaa tämä kevään tulo, täynnä odotusta.

Hyvät kirjat auttavat ymmärtämään.
Olen sammaa mieltä kanssasi.
Jumala on rakkaus.
Ja rakkaus on lahja Julalan,
Ihania kevätpäiviä sinulle hanne!
Leena Lumi sanoi…
Hanne, sulle on haaste mun blogissa.
Olen kevään ihminen, vaikka olen syntynyt jouluna. Keväällä herään eloon kun valon määrä lisääntyy. On kuin heräisin pitkästä unesta, toimettomuudesta.
Varmasti mielenkiintoinen kirja, täytyy painaa mieleen.
Mukavaa viikonloppua Sinulle!
-Hanne-
Pääsky sanoi…
Yöt ovat kylmiä ja päivät leppoisia, ihana kissanhännän vetoa. lapset nauttivat aamuisin hankiaisista, jotka nyt ovat parhaimmillaan. Kiitos kirjavinkistä !
Valoa !
SusuPetal sanoi…
Valon lisääntyminen hyväilee.

Valoa maalauksissasi, paljon, paljon.
Yksinäinen susi:
Niin on,
ehkä myös suojelee silmiään..
valo tunkeutuu läpi kehojen..

yaelian:
Meillä suomeessa näiden neljän vuodenajan vaihtelut ovat vaikuttavia,
kaikki ovat omallaa tavallaan ihania...ehkä juuri nyt kevät, koska olemme menossa kohti sitä...

Suosittelen sydämellä tuota kirjaa..

sylvi:
=) kiitos sinulle halauksella..

Leena:
menennpä kurkkailemaan =)

hanne:
Mikähän lapsi minä olisin mieluiten , eniten...
aika vaikeaa..kaikki vuoidenajat ovat hurmaavia...
Kivaa viikonloppua vaan sulle !

Wihtori:
hankiaiset ovatkin niin ihania, kävellä, hiihtää..
Aika kylmää yöllä onkin ollut..
Halauksia sulle!

SusuPetal:
kiitos sinulle..
valoa sinulle lähetän,
halauksia ja ihanaa pian alkavaa viikonloppua =)
Harakka sanoi…
Jos löytää jonkun tosi hyvän kirjan, niin sitä haluaa maistella ja muistella pitkään ja oikein ajan kanssa.
Kevään valoaurinko onkin jo niin kirkas, että ihanaa!
Maalauksesi taas todella koskettavan hienot!
Harakka. Kiitos =)

onneksi meillä täällä on Lumiomena ja leena lumi, joitten kautta voi löytää monta ihanaa, koskettavaa kirjaa...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin