Siirry pääsisältöön



"Me kaikki ihmiset olemme saman jumallisen Valon säteitä
ja lopullinen päämäärämme on,
omasta vapaasta tahdostamme ja
itse valitsemaamme polkua kulkien,
sulautua takaisin Valoon.
Se on iänkaikkisesti olemassa oleva,
iäti tietoinen ja alati uusi autuus."-Swami Kriyananda

Nyt syksyn tuodessa pimeytyneet illat, voi huomata tuon, miten valo tarvitsee pimeyttä, ollakseen valo. Ei kesäillan kynttilän valo, loistanut yhtä hehkuvana kuin nyt.
Tarvitseeko jumalallinen Valo meitä ihmisiä, ollakseen se Iso Valo. Ainakin Hän tarvitsee meitä, jotta tuo ykseys tapahtuisi.

Viikko sitten Ihmeiden illassa jäin miettimään lausetta ja lupausta:
"Tapahtukoon sinun tahtosi!"
Ennen olen vain olettanut/ajatellut sen tarkoittavan koskevan vain Jumalaa, mutta oivalsin, että se on lupaus meille jokaiselle...
Jokaisella meillä on oma vapaus kulkea tätä elämää, oman valintamme/tahtomme mukaisesti.
Minulla on tahto, joka voi tapahtua...
Voin luovuttaa tai antaa tuon lauseen myötä myös ohjauksen elämästäni Pyhemmälle.

"Älä pelkää elämää, se on hengityksesi
älä pelkää elämää, se on silmäsi
Älä pelkää elämää, se on olemuksesi.

Eläminen on olemista
luovuuden liikkeessä.
Eläminen ei ole imitoimista,
tottelemista tai toistamista.

Älä elä tiedoista vaan ymmärryksestä
tieto on kuollutta menneisyyttä,
ymmärrys on luova nykyhetki.."
-ote henkisen opettajan Vimala Thakarin sanoista..

Kommentit

Hannele sanoi…
Tykkään syksystä ja sen valosta.
SuviAnniina sanoi…
mAALaus on tosi jännittävä ja hieno! Ihanat värit!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin