Siirry pääsisältöön

Eläimellisiä juttuja...

Viime yönnä nukuin tosi surkeasti.
syy oli kissani Lötjösen.
Hän pyydysti yön aikana kolme hiirtä ja joka hiiren jälkeen huusi kuin palosireeni, kunnes laitoin valot päälle ja kehuin hänen metsästystaitoaan. Viimeinen hiiri oli elossa. Se lähti juoksentelemaan pitkin huoneita. Onneks sain sen kiinni pyyheliinalla ja päästin pihalle...





Tänään säpsähdin, kun lintu lensi ikkunaani. Juoksin nopeasti pihalle ja löysin melkein pökertyneen lintusen ikkunan alta. Nostin hänet käsiini ja silittelin ja juttelin. Peloissaan hän kakkasi kämmeniini.



Vein hänet ränsistyneen lintypöntön päälle. Ajattelin, ettei kissani löytäisi pikkuruista..
Aloin joogailee...
puolen tunnin kuluttua alkoi sataa hirmuisesti. Ryntäsin lintusen luo. Siellä se nöpötti ja tuijotti muoa mustilla silmillään ja ykskaks lehähti korkeuksiin. Olin niin iloinen, kun hän ei kuollut.
Minkähän viestin hän halusi tuoda minulle?







Toissapäivänä löysin oudon olion kukkapekistäni??
En ole koskaan nähnyt moista. Mielestäni se ei ollut käärme , eikä etana...Mutta mikä?
En uskaltanut koskea siihen. Otin vain kuvan.
Tunnistaisitko sinä mistä eläimestä tässä on kyse? Vaarallinenko??








Toivon, että ensi yönä Lötjönen ei enää saisi saaliita.

Kommentit

arleena sanoi…
Onpa sinulla ollut eläinvieraita.
Linniulla sanotaan olevan viestejä. Itse koin äitini haudalla ihmeellisen tapahtuman, kirjoitinkin siitä blogissani viime marraskuussa.

Tuo viimeinen olio on ihmeellinen, en ole koskaan nähnyt. Silmiä näyttäisi olevan useita. Eihän se jättiläisetana voisi olla.
Johanna sanoi…
Lötjösellä on pitänyt kiirettä huh!
Onpa todella iso se "olento", ihan ystävällisen näköinen kuitenkin, varmaan siitä perhonen tulee.
Ehkä se lintu tuli vain kertomaan, että olet oikeilla jäljillä kaikessa siinä huolenpidossa ja ystävällisyydessäsi, jota täällä blogeissakin muille jaat :)
Arleena: haluan mennä katsomaan sinun marraskuista postaustasi...

Yhden tuttavani olohuoneen ikkunasta oli tullut pöllö läpi ja istui sohvalla...
Hänen miehensä kuoli aika pian sen jälkeen..."suli saunaan kännissään..
kamala juttu

johanna:

Minusta tuntuu että nuo "silmät2 ovat pelottelua varten isommille eläimille, oikeat silmät olivat hyvin pienet...
jatkan kyselyä...mua kiinnostaa..ehkä meidän koulun bioskamaikka saattais tietää??kerron sit..
kiitos Johanna kauniista sanoistasi!!
Katja Tanskanen sanoi…
Kissallasi on hauska nimi:)

Rakastan kissoja, vaikka metsästys ei minua miellytäkään.

Minä suren lintuja, jotka törmäilevät ikkunaan ja sitten kuolevat. Aikoinaan asuin asunnossa, jossa linnut törmäilivät parvekkeen ikkunaan ja toisinaan kuolivat parvekkeelle. Oli suuri riemu, kun linnut toisinaan myös selvisivät törmäyksestä ja kuoleman porteilta elämään.

Onpas oudon näköinen olio kuvissasi. Ei aavistustakaan, kenestä tai mistä on kyse.

Todella eläimellisiä juttuja sinulle taphtui yhdellä kertaa. Eläimet taitavat rakastaa sinua.
Hallatar sanoi…
Hiiret rynnivät sisätiloihin syksyllä...
Kääks. Se on siis syksy?
BamiellaJ sanoi…
Oliskohan tuo otus sisilisko ilman häntää? Tiedättehän, että sisiliskot pakenevat saalistajiaan katkaisemalla häntänstä, joka sätkii irrallisenakin ja herättää saalistajan huomion, kun itse sisilisko luikkii pakoon.
Rita A sanoi…
Voisikohan se olla invalidi käärme?

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin