Siirry pääsisältöön

valo....




Valon lapsi tiedä, että valo on sinussa.
Vain meissä oleva valo on todellinen. Me emme pelkää sisäistä pimeyttämme niin paljon kuin valoa. Pimeys on meille tuttu. Sen me tunnemme.Miksi?
Valo, ajatus siitä, että me sittenkin saattaisimme olla kyllin hyviä, on egolle niin suuri uhka, että se vetää esiin raskaimman aseistuksensa puolustautuakseen. Ego haluaa pitää meidät itsellään.

Mutta sinulla on vapaa valinta, aina. Voit valita egon johdattajaksesi tai sitten Pyhän Hengen, suuren valon, joka kutsuu sinua herkästi, lempeästi,pakottamatta siihen valtavan kirkkaaseen valoon, joka sisälläsi aina loistaa, on loistanut ja tulee loistamaan.

Minusta intialainen tervehdys "Namaste"...tervehdys sinulle joka olet valoa..(suomennus vapaamuotoinen )on valtavan ihana.
Me tervehdimme usein miten nykyään "Moi" tai "Terve".

"Valo on uskomattoman anteliasta, mutta myös hienovaraista. Kun on todistamassa aamunkoittoa, saa nähdä, kuinka valo pystyy taivuttelemaan pimeyttä. Kun valon ensimmäiset säikeet ilmaantuvat taivaanrantaan, ne riisuvat pimeyden verhon maailman yltä yhä käsittämättömän taitavasti ja hienovaraisesti. Täydellisen hiljaisuuden vallitessa eteen avautuu uuden aamunkoiton, uuden päivän arvoitus.
Aamunkoitto havahduttaa meidät näkemään luonnon valtavan "olemisen". Maailmankaikkeuden ihana väri nousee kaiken ylle."-Anam cara. kelttiläistä viisautta.

Onko meillä aikaa, tilaisuutta, halua nähdä, kokea tuo valon synty aamulla?
Tuntea se , että olemme yhtä tuo kaikkeuden kanssa.

Kommentit

hpy sanoi…
Sivupohjasi violetti tuo myos valoa kuviisi. Ainakin minusta tuntuu niin.
hpy..

niin varmaan tuo..tuo kuva saa paljon valoa!!!
Kauniisti kirjoitat, aamunkoittoa en aamu-unisena aina näe ;)
Hannele paratiisi...
Kiitos taas sinulle kommentistasi=)..ja halaukset!!

Tuota kirjoittaessani minä päätin, että ihan vähän keväämpänä nousen aikaisin viiden -kuuden maissa ja menen hiujärvelle...oikeastaan se on lammeksi jo kutistunut , sanoisinko lätäkkö..mutta linnut edelleen pysähtyvät siellä kevätretkillään...kurjet, joutsenet, hanhet...ties mitkäkin...ja niitä voi bongailla vain aamuvarhain...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lauralle..

"Ellei minua ole luotu rakastamaan,miksi aamun sydän puhkeaa lauluun, ja miksi etelätuuli kuiskailee nuorten lehtien keskellä? Ellei minua ole luotu rakastamaan, miksi keskiyön kiihkeässä hiljaisuudessa on tähtien pakahduttava tuska? Ja miksi tämä hullunrohkea sydän vain lähettää toivonsa merelle, jonka äärtä se ei edes tunne? Huomasin aamun hesarista, että Laura Saloheimo on kuollut. Laura kuoli rintasyöpään 40 vuotiaana 3.11.09 Tutustuin Lauraan kesäkuussa Perniön kansanopistossa. Osallistuimme Veda-taiteen kurssille. Huomasin Lauran heti hänen pinkistä villatakistaan ja pinkistä pipostaan. Hän ei halunnut käyttää peruukkia. Juttelimme paljon iltaisin kansanopiston karussa keittiössä, nakertaen riisikakkuja ja homejuustoa. Laura kertoi avoimmesti syövästään. Hän ihmetteli,: "Miksi ihmisen- ainakin hänen- täytyy sairastua vakavasti, ennenkuin hän oppii ymmärtämään mitä Rakkaus oikeasti on ja oppii rakastamaan?" Jokin Laurassa meni minuun hyvin syvälle. Meistä tuli ystäv

" Nähdä maailma hiekanjyvässä, ja taivas kedon kukassa, pidellä äärettömyyttä kämmenellään, ja ikuisuutta hetkessä"-William blake

" Kun tiedät kuka olet, mikään ei voi pysäyttää sinua "-Stedman Graham " On kaksi tapaa elää elämä. Toinen on kuin mikään ei olisi ihme. Toinen on, kuin kaikki olisi ihmettä."-A.Einstein " Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, näemme ne sellaisina kuin itse olemme. "-Anais Nin

kukkaistytön kesäviesti

Hän on hieman uudistunut Hän on päässyt kehyksiin